sumerilaisuus
Sumer oli varhainen sivilisaatio ennen Babyloniaa
Mesopotamiassa noin 4000–2000 eaa.
sumerilaiset asuivat nykyisen etelä-irakin alueella eufrat-
ja tigrisjoen laaksoissa.
tätä paikkaa kutsutaan/kutsuttiin kaksoisvirran maaksi.
Uskonto ja temppeli
ohjasivat Sumerissa suurta osaa yhteiskunnasta.
Sumerilaiset
keksivät muun muassa kirjoitustaidon ensimmäisinä maailmassa.
Sumeri oli
varhaisimpia korkeakulttuurin keskuksia ja kaupungistuneita alueita.
Tyypillistä
sumerilaista kaupunkivaltiota johti pappiskuningas.
Temppeli
vuokrasi maata viljelijöille, kävi kauppaa ja verotti.
Sumerin
kaupunkien aikaansa nähden suuri koko pohjautui tehokkaaseen kasteluviljelyyn,
joka mahdollisti suuret viljasadot.
Sumerilainen
kauppa ulottui laajalle aina Intiaan asti. Sumerit kävi kauppaa, koska maassa
oli vähän puuta, metalleja ja kiveä.
Nykypäiviin
sumerilaisesta kulttuurista on säilynyt muun muassa seksagesimaali- eli
60-järjestelmä, jonka vuoksi tunti jaetaan 60 minuuttiin ja ympyrä 360
asteeseen. Lisäksi sumerilaisen uskonnon ja mytologian piirteitä on
havaittavissa idän suurissa uskonnoissa ja kreikkalaisessa mytologiassa.
Sumerilaisilla oli jo
varhaisdynastisella ajalla järjestynyt armeija. Myöhempien aikojen
suurkuninkailla oli vakinainen armeija
Sumerilaiset armeijat perustuivat
yleiseen asevelvollisuuteen.
Yhteiskunta
jakautui ylimyksiin, tavalliseen kansaan ja orjiin, Virkamiehet, ammattisotilaat ja papit olivat kastijärjestelmän huipulla.
Tavallista kansaa olivat kauppiaat, liikemiehet, maanviljelijät ja
käsityöläiset. tässä luokassa oli sekä
rikkaita että köyhiä.
tavallinen
kansa oli köyhää. Rikkaita olivat korkeimmat papit, ylimykset ja suurkauppiaat.
Maanviljelijät, joita oli noin 80 prosenttia kansasta, olivat usein lähes orjan
asemassa.
BY: Santeri,
Aleksi Ja Joel
